Vuodenvaihteessa aloittanut Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut ensimmäiset lausuntonsa valmiiksi. Neuvosto pohtii tapaus kerrallaan, onko isännöinnissä rikottu alan eettisiä sääntöjä.
– Lausuntopyyntöjä on tullut kiitettävästi aivan laidasta laitaan. Käsittelyaika on noin kolmesta viiteen kuukautta, kertoo pääsihteeri Raisa Harju Isännöinnin eettistä neuvostoa hallinnoivalta Keskuskauppakamarilta.
Isännöinnin eettinen neuvosto koostuu asiantuntijoista koko kentän laajuudelta.
– Löytyy oikeudellista osaamista: puheenjohtaja on ammattituomari ja varapuheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos. Löytyy yliopistomaailman edustajia, asianajotaustaisia ihmisiä sekä Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton ehdotuksesta asetetut jäsenet. Asiat tulevat monipuolisesti pohdittua, myös alan menettelytapojen puolesta, Harju kertoo.
Yhtymäkohtia kuluttajariitojen selvittämiseen
Kokenut oululainen asuntosijoittaja, Kiinteistöliitossa, useamman taloyhtiön hallituksessa ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Pasi Karjalainen näkee Isännöinnin eettisessä neuvostossa yhtymäkohtia kuluttajariitalautakunnan toimintaan.
– Tässä on se hyvä puoli, että päätösten myötä ala ryhtyy säätämään toimintaansa itsessään ilman tutkintaakin. Se antaa raameja, ja ammattimaiset isännöitsijät osaavat katsoa, miten kannattaa toimia, Karjalainen sanoo.
Tässä on se hyvä puoli, että päätösten myötä ala ryhtyy säätämään toimintaansa itsessään ilman tutkintaakin.
Hän on itse toiminut lähinnä sellaisissa yhtiöissä, joissa on ollut osaava isännöinti.
– Erään tapauksen muistan, jossa isännöitsijä oli välinpitämätön ja aika heikosti ammattitaitoinen. Siinä olisi voinut tutkintaa tehdäkin, hän miettii.
Monelle vielä vierasta
Isännöinnin eettisen neuvoston työ on vielä monelle vierasta. Isännöitsijä ja isännöitsijöiden tiiminvetäjä Maria Wägg Raaseporin, Hangon ja Kemiönsaaren seuduilla toimivasta OP-Filiasta kertoo, että asiasta juteltiin äskettäin yrityksen kahvipöydässä.
Ammattilaisia huolestuttavat osakkaat, jotka erityisen mielellään riitelevät niin taloyhtiön kuin isännöinninkin kanssa. Vaikka neuvostokin toteaisi, että isännöinnissä on toimittu eettisesti oikein, selvitysprosessi saattaa silti vaatia paljon ylimääräistä työtä.
– Luotan kyllä järjestelmään, mutta entä sitten, jos prosessiin joutuu ilman omaa syytään? Voisi verrata siihen, että joku tekee rikosilmoituksen väärällä perusteella. Kärsimystä se aiheuttaa joka tapauksessa, vaikka oltaisiinkin syyttömiä. Siitä ei ehkä niin paljon puhuta, kuinka paljon tällaiset työllistävät isännöintiä, hän miettii.
En usko lainkaan sellaiseen, että jos tehdään palautteen antaminen helpoksi, se aiheuttaisi negatiivisen palautteen vyöryn.
Isännöitsijä, toimitusjohtaja Arttu Lehtonen Isännöinti Warmasta Uudestakaupungista on ollut mukana tekemässä järjestelmää Isännöintiliiton hallituksen jäsenenä. Hän pohtii, että tavallaan on ihan hyväkin, että asiassa on pelotevaikutusta. Kaikille asiansa hyvin hoitaville hänellä on kuitenkin rauhoittava viesti.
– Huoli pois, hän sanoo.
Lehtosen mukaan pelkoon ei ole aihetta senkään vuoksi, että taloyhtiön lausuntopyynnön voi tehdä vain taloyhtiön hallitus, ei yksittäinen osakas. Jos sattuu, että hallitus on huonon isännöitsijän kavereita, silloin osakkaiden vastuulla on vaihtaa hallitus.
Lehtonen kuuluu siihen koulukuntaan, jonka mielestä kaikki palaute on isännöinnille arvokasta.
– En usko lainkaan sellaiseen, että jos tehdään palautteen antaminen helpoksi, se aiheuttaisi negatiivisen palautteen vyöryn. Paremminkin päinvastoin, se lisää asiakastyytyväisyyttä ja isännöintitoimiston uskottavuutta, hän sanoo.
Lehtonen on pohtinut, mikä olisi paras tapa liittää eettinen neuvosto oman isännöintiyrityksensä palautekäytäntöihin.
– Tämä on meillä vielä kehityksen alla, mutta visio on sen tyyppinen, että tehdään tiedote hallituksille, että muistattehan, että sähköisestä palvelukanavasta löytyvät kaikki sopimukset, muun muassa isännöintisopimus. Jos on tarvetta antaa palautetta, on se sitten hyvää tai huonoa, tätä kautta sitä voi antaa. Ja jos ei reklamointi auta, vuoden alussa on aloittanut toimintansa tällainen eettinen neuvosto. Ajattelen, että kyllä tästä täytyy vuosittain muistuttaa, hän miettii.
Osaksi alan toimintakulttuuria
Isännöintialalla tunnistetaan, että sopimuskäytännöissä on kehitettävää ja selkeyttämisen tarvetta. Sitä todennäköisesti linjataan myös eettisen neuvoston lausunnoissa. Myös taloyhtiöillä on opittavaa siinä, mitä isännöinniltä ostetaan. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva neuvoo, että ennen kilpailutusta kannattaa miettiä, mitä omassa yhtiössä halutaan ja mitä tarvitaan.
On kaikkien yhteinen asia kehittää hyvää toimintakulttuuria alalle.
– Se voi lähteä karkeasta kolmijaosta: Halutaanko kehittää kiinteistöä ja asuntojen arvoa ja asumisviihtyvyyttä, eli olla kehitysorientoituneita? Vai halutaanko ylläpitävää isännöintiä: pidetään huolta, että taso pysyy? Vai onko kyse hallitusta alasajosta, jossa tehdään vain aivan minimi?
Kun asioista on sovittu, niitä myös sopii odottaa isännöinniltä. Koro-Kanerva sanoo, että on kaikkien yhteinen asia kehittää hyvää toimintakulttuuria alalle.
– Primääri tarkoitus eettisellä neuvostolla on saada alalle ohjausvaikutusta hyviin toimintatapoihin. Saadaan yhtenäinen käsitys siitä, mikä konkreettisesti on hyvää isännöintiä. Näin myös luomme painetta toimijoille, jotka eivät noudata pelisääntöjä, Koro-Kanerva sanoo.
The post Riita poikki ja selvitetään appeared first on Kotitalo.
