Valtakunnallinen huoneistotietojärjestelmä (HTJ) laajenee kesäkuussa. Tähän mennessä lakisääteiseen rekisteriin on kerätty taloyhtiöiden osakeluettelot ja omistustiedot. Kesäkuun lopusta lähtien rekisteri laajenee tiedoilla taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostöistä sekä joulukuusta lähtien myös taloyhtiölainoilla ja -vastikkeilla. Huoneistotietojärjestelmää ylläpitää Maanmittauslaitos. Kehitystyössä ovat mukana myös Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto sekä Digi- ja väestötietovirasto.
− Yhteiskunta on halunnut, että tällaista lakisääteistä rekisteriä ylläpidetään. HTJ:n rakentamisessa on tavoitteena parantaa eri tietojen saatavuutta, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.
HTJ:n rakentamisessa on tavoitteena parantaa eri tietojen saatavuutta.
Taloyhtiöllä on vastuu tietojen siirrosta huoneistotietojärjestelmään, ja käytännössä sen hoitaa isännöinti, joka myös ylläpitää tietoja. Perustamisvaiheen jälkeen tiedot pitää päivittää järjestelmään vähintään kerran vuodessa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa isännöinti rekisteröi huoneistotietojärjestelmään taloyhtiöiden osakeluettelot. Vaihe on kutakuinkin valmis. Osakkaiden tekemät omistusten rekisteröinnit ovat vielä kesken, koska osakkailla on kymmenen vuotta aikaa rekisteröidä omistus, ellei asunto vaihda omistajaa ennen sitä. Rekisteröintejä on kuitenkin tehty niin vilkkaasti, että Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu ruuhkautui.
− Tässä seuraavassa vaiheessa tiedot siirtyvät taloyhtiöiltä suoraan meidän järjestelmäämme, eli ruuhkia ei ole odotettavissa, Murtoniemi sanoo.
Avuksi asuntokauppaan
Huoneistotietojärjestelmä hyödyttää esimerkiksi asuntokauppaa, sillä voimassa olevan välityssopimuksen tehnyt kiinteistönvälittäjä löytää järjestelmästä nopeasti merkinnät taloyhtiöön tehdyistä kunnossapito- ja muutostöistä sekä osakkeen omistajista ja panttauksista. Asiakasruuhkat ovat viivyttäneet paikan päällä pankeissa tehtävää asuntokauppaa jopa viikoilla, kun taas kokonaan sähköinen asuntokauppa onnistuu muutamien päivien viiveellä.
Pankit voivat käyttää huoneistotietojärjestelmän tietoja, kun ne tekevät luottopäätöksiä asuntokauppatilanteissa ja arvioivat huoneistojen käyttöä luoton vakuutena. Tyypillisesti myös vakuutusyhtiöt tarvitsevat rekisterin tietoja.
− Vaikka tiettyjä tietoja saisikin huoneistotietojärjestelmästä, rekisterin tietovaatimukset saattavat olla pienemmät kuin mitä isännöitsijä kirjoittaa isännöitsijäntodistukseen. Asuntokaupassa tarvitaan siis edelleen isännöitsijäntodistusta, tarkentaa Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhunen.
esimerkiksi asuntokauppaa.
Vaikka huoneistotietojärjestelmän laajentaminen ei tällä kertaa vaadikaan osakkeenomistajilta toimenpiteitä, Tenhunen korostaa, että osakkaiden on kuitenkin hyvä olla hankkeesta tietoisia.
− Tämä koskettaa meitä kaikkia. Osakkaita on valtava määrä, ja meillä on kansallisomaisuus osakkeissa kiinni. On tarpeellista tietää, mitä siellä taustalla tapahtuu, Tenhunen sanoo.
Käyttöluvat pohdinnassa
Samalla kun huoneistotietojärjestelmää rakennetaan, pohditaan myös sen tietojen käyttölupia. HTJ:n tietoja voivat hyödyntää tahot, jotka ovat saaneet niihin luvan, kuten esimerkiksi isännöinti taloyhtiön hallintoa, pankki tiettyä luotonantoa tai kiinteistönvälitys toimeksiantoa varten.
− Isompi keskustelu on käynnissä siitä, onko muilla osapuolilla oikeutta hyödyntää tietoa, ja jos on, niin millä perusteella, Tenhunen kertoo.
Valtio on perustellut käyttöoikeuksia yleisellä tietosuoja-asetuksella (GDPR), joka suojaa yksityishenkilöitä, kun heidän tietojaan käsitellään yksityisellä sektorilla ja suurimmalla osalla julkista sektoria. Esimerkiksi Isännöintiliitto on ajanut kantaa, jonka mukaan anonymisoitu tieto tulisi olla muidenkin käytettävissä.
− Jos kattoremontti tulkitaan henkilötiedoksi, niin on selvää, että on todella rajattu joukko, joka tietoa saa hyödyntää. Sen sijaan, kun dataa pystytään anonymisoimaan, siitä saisi vaikka tilastotietoa tai vertailutietoa, Tenhunen sanoo.
Isompi keskustelu on käynnissä siitä, onko muilla osapuolilla oikeutta hyödyntää tietoa, ja jos on, niin millä perusteella.
Hän havainnollistaa, että tiedon avulla voisi selvittää esimerkiksi tietyn asuinalueen rakennusten tai vaikka tietyn aikakauden rakennusten ominaisuuksia. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen on rahoitettu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), joka korostaa hankkeen tietojen monipuolista hyödyntämistä.
− Ylipäätään HTJ:n rakentamisessa on tavoitteena parantaa tietojen saatavuutta ja mahdollistaa erilaiset huoneistotietoja koskevat palvelut. Kun tieto on rakenteellisessa muodossa, sähköisesti saatavilla, sen jälkeen pystytään rakentamaan erilaisia palveluja, sanoo Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.
The post Huoneistotietojärjestelmään lisätään seuraavaksi taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt appeared first on Kotitalo.
